Kartanon on rakennuttanut Viktor Forselius, tuntemattomaksi jäänyt suomalainen vaikuttaja

20.10.1836 Huittisten lukkari Gustav Foselius nai Huittisten Raijalan Pelto-Laurilan tyttären Maria Eerikintytär Laurellin. Maria ja Gustav saivat kaksi poikaa, Carl Victor Gustavin ja Augustin. August menehtyi vain 2-vuotiaana.

Victori Forseliuksen nuoruusvuosista ei tiedetä juuri mitään, mutta ylioppilaaksi hän pääsi Turussa 21-vuotiaana ja filosofian maisteri hänestä tuli 26-vuotiaana. Sen jälkeen hän jatkoi opintojaan Saksassa, ensin Geran kauppa-akatemiassa ja ja sen jälkeen Leipzigissä taloustieteilijä Willian Roscherin koulutuksessa.

Forselius palasi Suomeen 1866 ja hänet kutsuttiin Turun kauppakoulun johtajaksi, jona hän työskenteli seitsemän vuotta. Hänen aikanaan oppikursseja laajennettiin, opintoja tehostettin ja saatiin aikaan luokkajako. Vuonna 1870 kouluun otettiin ensimmäiset naisopiskelijat.

1873 Victor Forselius siirtyi Pohjoismaiden Osakepankin Turun konttorin johtajaksi ja perusti Turkuun liikkeen nimeltä Osakeyhtiö Victor Forselius kone & kalustokauppa. 1870-luvulla Forseliuksen liikkeestä tuli keskeisin maatalaouskoneiden ja -tarvikkeiden, kuten aurojen, kylvö-, niitto-, ja  puimakoneiden sekä työkalujen, siementen, lannoitteiden ja rehujen toimittaja. Kauppa oli toinen alan uranuurtajista Suomessa vuonna 1873 perustetun P. Sidorowin ohella.

Forselius oli erityisen kiinnostunut siipikarjanhoidosta. Hän myi alan tarvikkeita ja toi maahan rotukanoja samoin kuin muitakin uusia kotieläinrotuja.

Pelto-Laurila toimi koetilana, jossa pidettiin mm. kanahoito- ja mehiläiskursseja. Vuonna 1898 Pelto-Laurilassa alettiin hautoa munia koneellisesti munia. Meijerissä oli meijerikoneiden lisäksi isännän maahantuoma lokomobiili, jonka avulla ryhdyttiin tuottamaan tilalla sähköä vuonna 1904. Samaan aikaan sähköstettiin myöskaikki taloon kuuluvat asunnot.

Victor Forselius oli Turun Kauppaseuran alkuunpanija ja puheenjohtaja vuosina 1876-1901. Hän perusti Turkuun myös sovintolautakunnan.

Lehtitieojen mukaan Ab Victor Forselius Oy tuotti automobiilejä jo vuonna 1900. Vuonna 1901 näyteautomobiilejä Forseliuksella oli jo kaksi. Autojen ja maatalouskoneuutuuksien lisäksi Forselius oli moottoriveneiden ja Buffalo-moottorien tunnetuksi tekijä Suomessa.

Victor Forselius lahjoitti tonttipaikan Raijalan koulun perustamista varten. Ensimmäisen vuoden aikana koulu sai vielä 47 nidettä käsittävän käsittävän kirjaston ja kirjakaapin. Forseliuksen myöhemmin lahjoittamilla varoilla rahoitettiin Raijalan kouluun keittola, kudotettiin varattomille lapsille pukukankaita ja teetettiin jalkineita. Tällaista toimintaa ei ollut muissa Huittisten kouluissa ja siksi Raijalan koulu vetikin koululaisia opintielle myös Raijalan ulkopuolelta.

Victor Forseliuksen muistotilaisuudessa papin sanat: ”Tämä kauppaneuvos Victor Forselius on harjoittanut montaa tointa” jäivät elämään kyläläisten mieleen.

Monen toimen mies, hyväntekijä, vaikuttaja ja uudistaja ansaitsisi tulla muistetuksi myös nykysukupolvien mielessä. Toivon, että jonain päivänä hän olisi esillä myös Sarka-maaseutumuseossa ansaitsemallaan tavalla.

 

Viktorista voit lukea lisää täältä.